138. Toipumista

Olen ollut siis nyt aika kipeänä yli viikon, ennen tätä oli ihan perusflunssa ja nyt sitten varmaankin influenssaa tai jotain, kukatietää? Lääkärissä kävin, mutta kun influenssatestiä ei tehty niin se jää arvoitukseksi. Mutta tästä ollaan jo palauduttu normaaliin arkeen pikkuhiljaa. Äiti vain nyt on sitten korkeassa kuumeessa ja muuta mukavaa, voinut saada saman taudin... :(

Olen koittanut palata heppahommien pariin ja käynyt Pennyllä muutaman kerran maastoilemassa, niin että en kovin paljon itseäni rasittaisi. Penny on tykännyt, se raukka joutuu lomailemaan aina kun olen kipeänä tai jotenkin muuten "poissa pelistä". Onneksi Pennyn hoitaja, Meri, kävi maanantaina kilpailuiden jälkeen kävelyttämässä ja hoitamassa Pennyä. ♥

Moni varmaan miettii, että miksi Penny ei käy tunneilla: Ensinnäkin se menee tosi helposti jumiin jos ratsastustyyli tai jokin muu asia muuttuu merkittävästi. Se kipeytyy ihan oikeasti, niin kävi ypäjällä kun luokkakaverini sillä ratsasti, vaikka hyvin siististi ja juuri minun ohjeideni mukaan menikin, niin silti, Penny tuntui suorastaan epäpuhtaalta seuraavana päivänä, voihan syy olla muussakin, mutta näin on käynyt useamman kerran, että Penny on jonkun muun jäljiltä ollut vaikea ja jäykkä. Toiseksi se stressaa paljon muuttuvia tilanteita ja en edes halua tietää, mitä tapahtuisi jos sillä vaihtuisi ratsastaja joka tunnille; 2-3 ratsastajaa päivässä... Kolmanneksi, se ei ole meidän oma ja ensisijaisesti se on meille annettu valmentautumiseen ja kilpailuun, vaikka mitään sopimusta ei siitä ole, etteikö Penny saisi tunteja tehdä. Hevosen hyvinvointi etusijalle, eli jos tulisi tilanne, että Penny ei saisi liikuntaa muuten pidemmällä aikavälillä niin varmasti se tunneille menisi. Ainut joka tämän melkein kahden vuoden aikana minun lisäksi Pennyllä on hypännyt on Dominique. Se tuntuu aika hurjalta. Mutta niin kauan kun ei ole ongelmia niin tilanne saa pysyä siinä. Penny on herkkä hevonen ratsastuksellisesti, mutta se oppii ymmärtämään avut tietyllä tavalla, eikä ymmärrä niitä toisella tavalla. Esim. laukannosto on hyvä esimerkki. Tosi monella on ongelmia nostaa laukkaa Pennyn kanssa, mutta itselläni niitä ei koskaan ole ollut. Myöskään äitillä ei ole mitään ongelmaa Pennyn ratsastuksen kanssa, meillä on hyvin samankaltainen tyyli ratsastaa, vaikkakin äiti on tuhat kertaa taitavampi ja kokeneempi. Siksipä äiti käykin välillä ratsastamassa Pennyä ja se auttaa meitä ratsukkona paljon. Ei ole häpeä, että joku kokeneempi ratsastaa välillä omaa hevosta, siitä on vain apua!

Noh... Asiasta toiseen, meidän 110 cm debyytti meni ihan yli odotusten - kuumeessa. Mutta silti! Ensimmäinen kymppi ja puhdas suoritus, todella sujuva rata, sellainen tunne ainakin itselläni on. Metri meni heikosti, sillä minulla oli vähän ongelmia paikkojen kanssa ja jäin jarruttamaan liikaa. Penny ei pelasta, se opettaa. Se ei hyppää puolikkaasta askeleesta kovinkaan montaa kertaa, ja jos paikka on katastrofi, Penny kieltää. Mutta metrin surkeus ei haittaa mitään kun 110 oli niin loistava! Nyt tulevaisuudessa menen parit kotikisat vielä kymppiä, ennenkuin otan sen tavoitteeksi muiden tallien kisoihin.

TÄSTÄ LINKISTÄ voitte katsoa muutaman Maria Purmosen ottaman kuvan. Kiitos! :)