171. Blogin tulevaisuus

Kaikki varmaan olette huomanneet, että miun postaustahti on taas hiipunut melkoisesti, syy on se, että en kerkeä joka päivä kirjoittelemaan ja kun olisi aikaa, en tiedä mistä aloittaa. Tulevaisuudessa tuskin asia helpottuu yhtään, sillä leiriviikkojen jälkeen seuraa valmennusreissu ja sitten ihan parin viikon päästä alkaa koulu. Aloitan nyt siis Niskalassa Hotelli- ja ravintola-alan opinnot, toivoisin suuntautuvani ravintolakokiksi. Sen tietää vasta koulun alettua.

Mietin nyt siis tarkkaan, että onko minulla tulevaisuudessa aikaa tai/ja intressejä kirjoittaa blogia. Olen monella blogia kirjoittavalla ihmisellä huomannut, että koko elämä alkaa pyöriä blogin ympärillä, kuvia on pakko saada joka tilanteesta, postaukseen pitää kertoa kaikki. Monesti tälläinen toiminta kuitenkin laimentaa oikeaa elämystä, sillä kuvan ottaminen aina keskeyttää tilanteen. Lisäksi extempore -jutut, jotka on juuri parhaita, ei onnistu niin hyvin jos stressaa, että nytpä ei tulekaan kuvia. Noh, tässä vain minun mielipide, ymmärrän tietenkin, että jollekkin bloggaus on hyvin tärkeä harrastus.

En usko, että KUKAAN kuitenkaan blogiinsa kirjoittaa täydellisesti, mitään piilottamatta omasta elämästään. Todellisuutta väritetään ja siitä jätetään paloja pois.

Luulen jatkavani blogin kirjoittelua, mutta tulevaisuudessa sisältö voi muuttua jonkun verran. Kerron enemmän pelkistä treeneistä ja kilpailuista, todennäköisesti myös jonkunlaista muuta elämää tulee näkymään, kun lopetan tämän 24/7 hevosten kanssa olemisen koulun alun myötä. Mutta pysykää kuulolla kuitenkin! Laitan tähän pari kuvaa valmennuksista, jotka meni piiiiitkästä aikaa ihan täydellisesti. Ehkä kaikki taas alkaa menemään parempaan suuntaan.

Kolme ylintä kuvaa samasta hypystä, tässä ponnistus.

Hypättiin hassua vesieste-trippeliviritelmää vähän isompana, Penny
oli tosi rohkea ja kiltti. Toisena päivänä mentiin myös rataa ja yksi
video on nähtävillä esim. minun Facebookissani.
 

Lisäksi tilattiin Pennylle uusi kuolain, suora Happy Mouth muovikuolain. Pennyn suu toimii paremmin kuin ikinä ja se on kulkenut tällä pehmeämmällä kuolaimella jopa peräänannossa. Koitan joku päivä leirien aikana tehdä vaikkapa videota ratsastuksista niin näette kehitystä, vielä Pennyn on tosi vaikeaa ja rankkaa kantaa itseään oikeinpäin, mutta uskoisin että olemme pikkuhiljaa menossa oikeaan suuntaan. :) Hyvää juhannusta kaikille ♥